{"id":5698,"date":"2026-08-11T17:02:41","date_gmt":"2026-08-11T14:02:41","guid":{"rendered":"https:\/\/salkolahti.com\/?page_id=5698"},"modified":"2026-08-11T17:02:41","modified_gmt":"2026-08-11T14:02:41","slug":"anttilan-tarina","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/anttilan-tarina\/","title":{"rendered":"Anttilan tarina 1697\u20131997"},"content":{"rendered":"<p>[et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;]<\/p>\n<h1>Anttilan tarina 1697\u20131997<\/h1>\n<p>Salkolahden m\u00f6kit sijaitsevat m\u00e4ell\u00e4, jolla sama suku on asunut yli kolmesataa vuotta. Ensimm\u00e4inen is\u00e4nt\u00e4merkint\u00e4 Koiviston Alasesta on vuodelta 1697. Anttila syntyi omaksi talokseen 1790-luvulla, ja m\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla \u2014 se on jatkunut siit\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on Seppo Unnaslahden vuonna 1997 Anttilan 300-vuotisjuhlaan kokoama historiikki, kirjoitettuna selke\u00e4ll\u00e4 nykykielell\u00e4. Se ei ole markkinointiteksti\u00e4 vaan sukuselvitys: n\u00e4lk\u00e4vuosia, sotia, torppia, kirkonkirjoja ja tavallista raskasta ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p><em>Sivu on tarkoitettu niille, joita kiinnostaa. Suvun j\u00e4senille se on my\u00f6s yhteinen s\u00e4ilytyspaikka.<\/em><\/p>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;]<\/p>\n<h2>Alkusanat<\/h2>\n<p>Suvun juurien tutkiminen on matka menneisyyteen. Koiviston Anttilan vaiheita voidaan seurata yli kolmen vuosisadan ajalta. Talon historia muodostaa ketjun, jossa jokainen sukupolvi liittyy edelliseen.<\/p>\n<p>Kirjoittaja Seppo Unnaslahti kiinnostui Anttilan suvusta jo 1970-luvulla. H\u00e4n tiesi, ett\u00e4 talossa s\u00e4ilytettiin vanhoja sukuselvityksi\u00e4. Tiedot olivat olleet pohjana my\u00f6s sukuviirille, joka luovutettiin Anttilan is\u00e4nt\u00e4v\u00e4elle Pirkanmaan maatalousn\u00e4yttelyss\u00e4. Varhaisia tutkimuksia oli tehnyt Jalmari Finne jo 1930-luvulla.<\/p>\n<p>Talvella 1976 Unnaslahti sai tutkia Anttilassa s\u00e4ilytettyj\u00e4 asiakirjoja kaikessa rauhassa. H\u00e4n koki l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 yhteyden aikaisempiin sukupolviin. T\u00e4st\u00e4 alkoi koko el\u00e4m\u00e4n mittainen kiinnostus historiaan ja sukututkimukseen.<\/p>\n<p>1990-luvun alussa Salkolahden perhe ehdotti Anttilan 300-vuotisjuhlan j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. Juhla pidettiin vuonna 1997. T\u00e4t\u00e4 varten Unnaslahti kokosi suvun ja talon vaiheet yhteiseksi historiikiksi.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen historiikki on ulkoasultaan vaatimaton, mutta sen sis\u00e4lt\u00f6 on koottu suurella kunnioituksella. Jokainen ihminen ja tapahtuma on pyritty muistamaan arvokkaasti. Kolmensadan vuoden historiaan mahtuu raskasta ty\u00f6t\u00e4, sotia, menetyksi\u00e4, toivoa, iloa ja onnistumisia.<\/p>\n<p>Kirjoittaja kehottaa lukijaa kulkemaan mieless\u00e4\u00e4n esivanhempien mukana: kaskenpoltossa, sadonkorjuussa, kirkkomatkalla, kalassa, rakennust\u00f6iss\u00e4 ja mets\u00e4ll\u00e4. Nykyhetkess\u00e4 on elett\u00e4v\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n el\u00e4m\u00e4 rakentuu aikaisempien sukupolvien ty\u00f6n varaan.<\/p>\n<p>Viimeiset alkusanojen rivit kirjoitettiin p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4, jonka Heikki Anttila oli tehnyt ennen Australiaan l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n 1900-luvun alussa. P\u00f6yt\u00e4 kulkeutui perint\u00f6n\u00e4 ensin Sarvisaloon ja my\u00f6hemmin Unnaslahteen. Heikki kaipasi Australiassa voimakkaasti takaisin Anttilaan ja L\u00e4ngelm\u00e4elle.<\/p>\n<p>Historiikin tarkoitus on vahvistaa suvun yhteenkuuluvuutta. Anttila yhdist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 ett\u00e4 jo poisnukkuneita suvun j\u00e4seni\u00e4. Kuten alkuper\u00e4inen kirjoittaja toteaa: on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 kotona \u2013 Anttilassa.<\/p>\n<p><em>Kuhmoisissa 7. elokuuta 1997<br \/>Seppo Unnaslahti<\/em><\/p>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;]<\/p>\n<h2>Anttilan talon historia sukupolvittain<\/h2>\n<p>Anttilan historia alkaa Koiviston Alasen talosta. Vuoden 1697 is\u00e4nt\u00e4merkint\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Anttilan my\u00f6hemm\u00e4n is\u00e4nt\u00e4ketjun alkuna. Varsinainen Anttila syntyi, kun Alanen jaettiin 1790-luvulla.<\/p>\n<h3>1. sukupolvi \u2013 Alasen is\u00e4nn\u00e4t 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa<\/h3>\n<p>1690-luvun suuret n\u00e4lk\u00e4vuodet koettelivat my\u00f6s Koiviston kyl\u00e4\u00e4. Alanen oli joitakin vuosia autiona tai ainakin niin k\u00f6yh\u00e4, ettei talo pystynyt maksamaan veroja.<\/p>\n<ul>\n<li>Samuel Heikinpoika merkittiin Alasen is\u00e4nn\u00e4ksi vuonna 1697.<\/li>\n<li>Erkki Heikinpoika oli is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuosina 1701\u20131709.<\/li>\n<li>Heikki Heikinpoika (1688\u20131742) johti taloa vuosina 1710\u20131735.<\/li>\n<li>Heikki luovutti talon pojalleen jo 47-vuotiaana.<\/li>\n<li>Heikin puoliso oli Kirsti Koiviston Yliselt\u00e4 (1693\u20131762). H\u00e4nen sukulinjaansa voidaan seurata 1500-luvulle asti.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>2. sukupolvi \u2013 Juho Heikinpoika<\/h3>\n<p>Juho Heikinpoika syntyi 21. kes\u00e4kuuta 1712. H\u00e4nest\u00e4 tuli Alasen verosta vastaava talonhaltija vuonna 1736. H\u00e4n luopui is\u00e4nnyydest\u00e4 vuonna 1756 ja eli sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 noin 40 vuotta.<\/p>\n<ul>\n<li>Juho vihittiin vuonna 1733 Pirkko Poukan kanssa. Pirkko syntyi vuonna 1706 ja kuoli Alasella vuonna 1768.<\/li>\n<li>Juholla oli ainakin seitsem\u00e4n sisarusta.<\/li>\n<li>Matti (1719\u20131791) j\u00e4i asumaan Alaselle vaimonsa Kirstin kanssa.<\/li>\n<li>Heikki (s. 1721), Kirsti (s. 1723) ja Maria (s. 1729) muuttivat Orivedelle.<\/li>\n<li>Anna (s. 1727) avioitui Koiviston ruotusotamiehen Erik Wargin kanssa.<\/li>\n<li>Nuorimmat sisarukset olivat Riitta (s. 1730) ja Yrj\u00f6 (s. 1732).<\/li>\n<\/ul>\n<h3>3. sukupolvi \u2013 Alasen jako ja Anttilan synty<\/h3>\n<p>Juho Juhonpoika (1734\u20131782) otti Alasen is\u00e4nnyyden vuonna 1757. H\u00e4n luovutti talon pojalleen vuonna 1779 ja kuoli kolme vuotta my\u00f6hemmin vain 47-vuotiaana. H\u00e4nen puolisonsa oli Sofia Antintyt\u00e4r L\u00e4ngelm\u00e4en Kyl\u00e4nojalta (1740\u20131806).<\/p>\n<ul>\n<li>Heid\u00e4n poikansa Yrj\u00f6 merkittiin veroa maksavaksi is\u00e4nn\u00e4ksi jo 20-vuotiaana vuonna 1780.<\/li>\n<li>Sisaruksiin kuuluivat my\u00f6s Tuomas, Kirsti, Yrj\u00f6, Maria ja Antti.<\/li>\n<li>Nuorin veli Antti sai erotettua osuutensa Alasesta vuonna 1796 tai 1797. T\u00e4st\u00e4 osasta muodostui Anttila.<\/li>\n<li>Anttila mainitaan L\u00e4ngelm\u00e4en rippikirjassa jo vuonna 1789. Antti oli ilmeisesti rakentanut omia rakennuksiaan Alasen tontille ennen virallista jakoa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Antti Juhonpoika syntyi vuonna 1748 ja kuoli vuonna 1805. H\u00e4nen puolisonsa oli Sofia Juhontyt\u00e4r (1761\u20131837). Sofian is\u00e4 oli Koiviston kyl\u00e4n sepp\u00e4 Juho Yrj\u00f6npoika, ja \u00e4iti oli ruotusotamies Juho Granatin tyt\u00e4r Liisa.<\/p>\n<p>Antin ja Sofian tunnetut lapset olivat Heta, Anna Liisa, Juho, Maria ja Manu. Juho jatkoi my\u00f6hemmin Anttilan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4. Maria avioitui Talviaisten Siltalan torpparin Manu Israelinpojan kanssa. Manu muutti Ristij\u00e4rven Mattilaan ja toimi my\u00f6hemmin my\u00f6s seurakunnan luottamusteht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<p>Antin kuoltua Sofia avioitui uudelleen vuonna 1807 Salomon Salomonpojan kanssa. T\u00e4st\u00e4 avioliitosta syntyi Johanna vuonna 1810. Johanna oli my\u00f6hemmin Hakosalmen Vanhatalon em\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<h3>4. sukupolvi \u2013 Juho Antinpoika ja Johanna Venttolasta<\/h3>\n<p>Juho Antinpoika syntyi vuonna 1795 ja nousi Anttilan is\u00e4nn\u00e4ksi vuonna 1824. H\u00e4n haki puolisonsa Kuhmoisten Venttolasta. Johanna Antintyt\u00e4r eli vuosina 1798\u20131866.<\/p>\n<ul>\n<li>Venttolan ja Otteleen talonpoikaissukuja voidaan seurata 1600-luvun alkuun.<\/li>\n<li>Henriika (1824\u20131873) jatkoi my\u00f6hemmin Anttilan em\u00e4nt\u00e4n\u00e4.<\/li>\n<li>Heta Teena syntyi vuonna 1826.<\/li>\n<li>Johanna Fredriika syntyi vuonna 1830 ja kuoli 11-vuotiaana vuonna 1841.<\/li>\n<li>Serafia syntyi vuonna 1833 ja avioitui pit\u00e4j\u00e4nnikkari Emanuel Ekqvistin kanssa.<\/li>\n<li>Nuorin Juho syntyi vuonna 1836 ja kuoli vuonna 1841.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Serafia Ekqvist muistetaan hurskaana ja auttavaisena ihmisen\u00e4. N\u00e4lk\u00e4vuonna 1868 h\u00e4n hoiti omien lastensa lis\u00e4ksi 21 alle 12-vuotiasta orpolasta. Lapset saivat kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 ruoka-apua ja selvisiv\u00e4t hengiss\u00e4.<\/p>\n<h3>5. sukupolvi \u2013 Henriika ja Viitalan Aabrami<\/h3>\n<p>Koska Juhon ja Johannan pojat kuolivat lapsina, talon jatkajaksi tuli vanhin tyt\u00e4r Henriika. H\u00e4n eli vuosina 1824\u20131873.<\/p>\n<ul>\n<li>Henriika avioitui vuonna 1843 Abraham eli Aabrami Yrj\u00f6npojan kanssa.<\/li>\n<li>Aabrami oli syntynyt vuonna 1815 Virtain Toisvedell\u00e4, Viitalan talossa.<\/li>\n<li>Aabramista tuli Anttilan is\u00e4nt\u00e4 vuonna 1847.<\/li>\n<li>Perheen ainoa poika Juho Heikki jatkoi my\u00f6hemmin talon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>6. sukupolvi \u2013 Juho Heikki ja Kustaava<\/h3>\n<p>Juho Heikki Anttila syntyi 8. maaliskuuta 1847. H\u00e4n oli vanhempiensa ainoa poika, joten is\u00e4nnyys siirtyi h\u00e4nelle luontevasti. H\u00e4n kuoli syd\u00e4ntautiin 6. joulukuuta 1915.<\/p>\n<ul>\n<li>Juho Heikki vihittiin P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 7. hein\u00e4kuuta 1874.<\/li>\n<li>Puoliso Kustaava Benjamintyt\u00e4r syntyi Kuulialassa 9. joulukuuta 1852 ja kuoli 28. tammikuuta 1915.<\/li>\n<li>Kustaava oli Benjamin Kuulialan ja Albertiinan kahdestatoista lapsesta seitsem\u00e4s.<\/li>\n<li>Juho Heikille ja Kustaavalle syntyi 20 vuoden aikana 13 lasta.<\/li>\n<li>Heid\u00e4n aikanaan Anttilan rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalle ja Alasen maat yhdistettiin Anttilaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;]<\/p>\n<h2>Kustaava Kuulialan sukujuuret<\/h2>\n<p>Kustaavan sukujuuret ulottuvat moniin vanhoihin h\u00e4m\u00e4l\u00e4isiin talonpoikais- ja rusthollarisukuihin. Rustholli oli maatila, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli varustaa ratsumies ja hevonen sotav\u00e4elle.<\/p>\n<p>Kustaavan is\u00e4 Benjamin Joosepinpoika syntyi Sahalahdella 15. joulukuuta 1818. H\u00e4n avioitui vuonna 1840 P\u00e4lk\u00e4neen Onkkaalan Anttilan Albertiinan kanssa. Albertiina oli silloin 16-vuotias. Benjamin tuli v\u00e4vyksi Anttilan rustholliin ja my\u00f6hemmin Kuulialan kartanon is\u00e4nn\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Benjaminin syntym\u00e4koti oli Tivarin rustholli Sahalahden Tursolassa. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 suku oli tullut sinne Kuhmalahdelta. Kuulialassa Benjamin tunnettiin tarkkana, \u00e4lykk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja hyv\u00e4muistisena kertojana. H\u00e4n kuoli 28. syyskuuta 1888.<\/p>\n<p>Albertiinan sukujuuria l\u00f6ytyy P\u00e4lk\u00e4neelt\u00e4, Luopioisista, Hauholta, Hattulasta, S\u00e4\u00e4ksm\u00e4elt\u00e4, Urjalasta ja Kangasalta. Kangasalan sukuhaaran kautta suvulla on l\u00e4hteen mukaan yhteisi\u00e4 esi-isi\u00e4 presidentti J. K. Paasikiven kanssa.<\/p>\n<p>Sukuhaaraan kuuluu my\u00f6s pappeja ja kirkonmiehi\u00e4. Tunnetuin heist\u00e4 on piispa Paavali Juusten (1516\u20131576). H\u00e4n jatkoi Mikael Agricolan ty\u00f6t\u00e4 uskonpuhdistajana sek\u00e4 suomen kielen ja kirjallisuuden kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Juusten oli ensin Viipurin ja my\u00f6hemmin Turun piispa.<\/p>\n<p>Juhana-herttua l\u00e4hetti Juustenin johtamaan rauhanneuvotteluja Ven\u00e4j\u00e4lle. Neuvottelut ep\u00e4onnistuivat, ja Juusten joutui olemaan l\u00e4hes kolme vuotta vankina Moskovassa Iivana Julman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4.<\/p>\n<p>Benjamin ja Albertiina saivat kaksitoista lasta. Kolme kuoli pienin\u00e4, mutta yhdeks\u00e4n eli aikuisiksi ja perusti perheen. Lapset muuttivat eri puolille Suomea. Kustaava p\u00e4\u00e4tyi L\u00e4ngelm\u00e4elle Anttilan em\u00e4nn\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Perheen toiseksi vanhin poika Benjamin k\u00e4ytti sukunime\u00e4 Nurminen. H\u00e4nen poikansa ottivat my\u00f6hemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nimen Kuuliala. Benjamin Nurminen toimi P\u00e4lk\u00e4neen kunnan kassanhoitajana ja kymmenen vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana. H\u00e4n kuoli keuhkotautiin vuonna 1891 vain 40-vuotiaana. H\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen Kuulialan kartano p\u00e4\u00e4tyi konkurssiin ja siirtyi suvun ulkopuolelle.<\/p>\n<h3>7. sukupolvi \u2013 Janne ja Tyyne Anttila<\/h3>\n<p>Juho Heikin ja Kustaavan vanhin poika Janne, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Juho Benjamin, syntyi vuonna 1878. H\u00e4n avioitui vuonna 1906 Juupajoelta kotoisin olleen Tyyne Karoliina Ala-Sahren kanssa. Janne kuoli vuonna 1928 hieman alle 50-vuotiaana.<\/p>\n<ul>\n<li>Janne ja Tyyne hoitivat suurta maatilaa ja kasvattivat lapsiaan Anttilassa.<\/li>\n<li>Janne osallistui my\u00f6s kyl\u00e4n yhteisiin hankkeisiin ja luottamusteht\u00e4viin.<\/li>\n<li>Jannen kuoltua Tyyne j\u00e4i vastuuseen tilasta ja alaik\u00e4isist\u00e4 lapsista.<\/li>\n<li>Vuonna 1930 Anttilassa oli noin 50 hehtaaria peltoa, 20 lehm\u00e4\u00e4 ja viisi hevosta.<\/li>\n<li>Pellosta noin kuusi hehtaaria kasvoi ruista, 14 hehtaaria muuta viljaa, 18 hehtaaria hein\u00e4\u00e4 ja yksi hehtaari perunaa.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>Sotavuodet<\/h3>\n<p>1930-luvun loppu muutti Anttilan el\u00e4m\u00e4n. Talvisota alkoi, ja 26-vuotias Aarno, josta oli tarkoitus tulla seuraava is\u00e4nt\u00e4, kaatui Tolvaj\u00e4rvell\u00e4 joulukuussa 1939. H\u00e4nen kuolemansa vaikutti koko sisarusparven tulevaisuuteen.<\/p>\n<p>Sodan menetykset olivat L\u00e4ngelm\u00e4ell\u00e4 hyvin suuret. Historiikin mukaan talvisodassa kaatui 91 ja jatkosodassa 109 l\u00e4ngelm\u00e4kel\u00e4ist\u00e4 miest\u00e4. Yhteens\u00e4 menetettiin 200 miest\u00e4, joista monet olivat perheellisi\u00e4.<\/p>\n<p>Historiikissa k\u00e4sitellyist\u00e4 serkuksista 17 osallistui sotaan. Heist\u00e4 kuusi kaatui ja kymmenen haavoittui. Hein\u00e4kuussa 1941 Anttilan kolmen sisaruksen pojat Into Tykki, Tauno Salonen ja Aaro Eerola menehtyiv\u00e4t yhdeks\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n aikana.<\/p>\n<h3>8. sukupolvi \u2013 Marjatta ja Arvo Salkolahti<\/h3>\n<p>Arvo Salkolahti syntyi Somerolla vuonna 1912. H\u00e4nen sukunimens\u00e4 oli alun perin Sulander, mutta h\u00e4n vaihtoi sen Salkolahdeksi vuonna 1932. Arvo tuli L\u00e4ngelm\u00e4en osuusmeijerin is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ksi hein\u00e4kuussa 1938.<\/p>\n<ul>\n<li>Arvo vihittiin Marjatta Anttilan kanssa 26. lokakuuta 1940.<\/li>\n<li>My\u00f6hemmin Arvo j\u00e4tti ty\u00f6ns\u00e4 meijeriss\u00e4 ja ryhtyi Anttilan maanviljelij\u00e4ksi.<\/li>\n<li>Tilan maita jaettiin Anna-Liisalle, Eerolle ja Marjatalle.<\/li>\n<li>Sodan j\u00e4lkeen Anttilasta erotettiin kaksi asutustilaa Karjalasta tulleille siirtolaisille.<\/li>\n<li>Ida Paukku perusti Tahvolan tilan ja Emil R\u00e4tt\u00f6 Koivum\u00e4en tilan. N\u00e4ihin tiloihin siirtyi noin 16 hehtaaria valmista peltoa sek\u00e4 mets\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Maatalous koneistui nopeasti sodan j\u00e4lkeen. Ennen koneita Anttilassa ty\u00f6skenteli kuusi palkattua ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4: kolme miest\u00e4 ja kolme naista. Kaksi ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6skenteli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n karjanhoidossa. Tila toimi my\u00f6s maatalousopettajiksi opiskelevien harjoittelupaikkana.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen traktori, Lanz, hankittiin noin vuonna 1950. Hinattava Aros-puimuri saatiin 1950-luvun lopulla. Peltojen salaojitus tehtiin v\u00e4hitellen k\u00e4sity\u00f6n\u00e4. Ty\u00f6 vaati suuren joukon miehi\u00e4, ja salaojaputket kuljetettiin Vesilahden Narvasta.<\/p>\n<h3>9. sukupolvi \u2013 Jyrki ja Raija Salkolahti<\/h3>\n<p>Jyrki ja Raija Salkolahti ostivat Anttilan vuonna 1974. He jatkoivat maanviljely\u00e4 samalla m\u00e4ell\u00e4, jolla suvun j\u00e4senet olivat asuneet jo vuosisatojen ajan.<\/p>\n<ul>\n<li>Anttilan 300-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1997.<\/li>\n<li>Historiikin kirjoittaja j\u00e4tti my\u00f6hemmille sukupolville teht\u00e4v\u00e4ksi kuvata, millaista maatalous ja maaseudun el\u00e4m\u00e4 olivat 2000-luvun vaihteessa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;]<\/p>\n<h2>Viitalan Aabrami Virroilta<\/h2>\n<p>Abraham eli Aabrami Yrj\u00f6npoika oli t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6 Anttilan historiassa. H\u00e4n tuli Virroilta v\u00e4vyksi Anttilaan ja toi sukuun vahvat virtolaiset juuret.<\/p>\n<p>Aabrami syntyi Viitalan talossa Virroilla 29. lokakuuta 1815. H\u00e4n oli kahdeksanlapsisen perheen nuorin. Vuonna 1842 h\u00e4n otti muuttokirjan L\u00e4ngelm\u00e4elle juuri syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Anttilassa h\u00e4nt\u00e4 ei merkitty rengiksi, joten h\u00e4n oli todenn\u00e4k\u00f6isesti jo sopinut avioliitosta Henriikan kanssa.<\/p>\n<p>Aabrami ja Henriika vihittiin 3. kes\u00e4kuuta 1843. Aabramista tuli Anttilan is\u00e4nt\u00e4 vuonna 1847, vaikka Henriikan vanhemmat olivat silloin vasta noin 50-vuotiaita.<\/p>\n<p>Aabramin is\u00e4 Yrj\u00f6 Yrj\u00f6npoika (1761\u20131832) sai haltuunsa Viitalan uudistilan Virtain Toisvedelt\u00e4. Tilan pinta-ala oli noin 550 hehtaaria. Yrj\u00f6 oli l\u00e4ht\u00f6isin viel\u00e4 suuremmasta Ohtolan talosta, jolla oli maata noin 1 100 hehtaaria. Ohtolaa oli asuttu jo 1680-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n<p>Aabramin \u00e4iti Regina Yrj\u00f6ntyt\u00e4r (1772\u20131863) oli J\u00e4\u00e4hdyspohjan Heikkil\u00e4n tytt\u00e4ri\u00e4. Virtain varhaiset asukkaat olivat raivanneet laajoja er\u00e4maita viljelyyn. Virtain historian mukaan asutusta tuli alueelle Pirkkalasta eli nykyisen Tampereen suunnalta.<\/p>\n<p>Aabramin vanhempi veli Gabriel jatkoi Viitalan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4. Veli Juho Yrj\u00f6 meni v\u00e4vyksi Hirvel\u00e4n Isotaloon ja muutti my\u00f6hemmin perheineen \u00e4itins\u00e4 kotitaloon J\u00e4\u00e4hdyspohjan Heikkil\u00e4\u00e4n. Veli Manu muutti Saarij\u00e4rvelle muutamaa vuotta ennen Aabramin l\u00e4ht\u00f6\u00e4 L\u00e4ngelm\u00e4elle.<\/p>\n<h2>Aabramin j\u00e4lkel\u00e4iset Anttilassa<\/h2>\n<p>Aabrami Yrj\u00f6npoika kuoli Anttilan vanhanais\u00e4nt\u00e4n\u00e4 12. maaliskuuta 1892. Henriika kuoli jo vuonna 1873 alle 50-vuotiaana. Heille syntyi viisi lasta.<\/p>\n<ul>\n<li>Johanna syntyi vuonna 1843 ja kuoli 15-vuotiaana.<\/li>\n<li>Fredriika syntyi vuonna 1845. H\u00e4n avioitui vuonna 1867 Orivedelle Savon Paavolan em\u00e4nn\u00e4ksi. Puoliso oli Juho Heikki Juhonpoika.<\/li>\n<li>Juho Heikki syntyi 8. maaliskuuta 1847 ja jatkoi Anttilan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4.<\/li>\n<li>Heta Serafia syntyi vuonna 1848 ja kuoli noin vuoden ik\u00e4isen\u00e4.<\/li>\n<li>Amanda Maria syntyi vuonna 1854. H\u00e4n muutti vuonna 1873 Tunkelon Mattilaan ja avioitui Juho Aukusti Toivosen kanssa. Amanda kuoli vuonna 1919.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Amandalla ja Juho Aukustilla oli ainakin nelj\u00e4 lasta. Heid\u00e4n vuonna 1881 syntynyt poikansa V\u00e4in\u00f6 jatkoi Mattilan is\u00e4nt\u00e4n\u00e4. V\u00e4in\u00f6 osallistui my\u00f6s L\u00e4ngelm\u00e4en kunnallishallintoon.<\/p>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;]<\/p>\n<h2>Koiviston kyl\u00e4yhteis\u00f6<\/h2>\n<p>Vanhimmissa veroluetteloissa Koivistossa oli vain yksi talo. Sen is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 oli Matti Olavinpoika ainakin 1540-luvulla. H\u00e4nen poikansa Erkki k\u00e4ytti sukunime\u00e4 Koivu ja aloitti is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuonna 1555.<\/p>\n<p>Koivisto jaettiin noin vuonna 1565. Erkki Koivun talosta tuli Ylinen. H\u00e4nen veljens\u00e4 Pekka Olavinpoika sai toisen puolikkaan. Sen nimeksi tuli Alanen, koska talo sijaitsi alempana ja l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 rantaa.<\/p>\n<p>Ylisess\u00e4 sama suku jatkoi n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti. Alasessa Pekan j\u00e4lkel\u00e4iset is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t viel\u00e4 nelj\u00e4 sukupolvea. 1690-luvun n\u00e4lk\u00e4vuodet katkaisivat is\u00e4nt\u00e4ketjun. Alanen merkittiin autioksi, kunnes Samuel Heikinpoika tuli is\u00e4nn\u00e4ksi vuonna 1697.<\/p>\n<p>Samuelin syntyper\u00e4st\u00e4 ei ole varmaa tietoa. H\u00e4n saattoi olla Alasen aikaisemman v\u00e4en sukulainen, mutta t\u00e4t\u00e4 ei ole voitu todistaa. Talo siirtyi pian Samuelin veljille Erkille ja Heikille.<\/p>\n<p>Heikki Heikinpojan is\u00e4nnyyden aikana k\u00e4ytiin suuri Pohjan sota. Ven\u00e4l\u00e4ismiehitys eli isoviha kesti sis\u00e4maassa noin seitsem\u00e4n vuotta ja vaikutti my\u00f6s tavallisten talojen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>Kyl\u00e4n talot ja asukkaat<\/h3>\n<p>Koivisto oli yli 200 vuotta kahden talon kyl\u00e4. 1790-luvulla Alanen jaettiin Anttilaksi ja Mattilaksi. Mattila-nimen arvellaan tulevan Matti Juhonpojasta, joka oli Alasen is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuosina 1653\u20131691. Kirkonkirjoissa taloa kutsuttiin koko 1800-luvun ajan Koiviston Mattilaksi.<\/p>\n<p>Kyl\u00e4n nelj\u00e4s talo syntyi 1820-luvulla, kun Ylinen jaettiin. Uuden tilan nimeksi tuli Uusitalo. Nelj\u00e4n talon ymp\u00e4rille asettui sotilaita, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4, palvelusv\u00e4ke\u00e4, itsellisi\u00e4 ja my\u00f6hemmin torppareita.<\/p>\n<p>Yksi kiinnostava asukas oli liinakankuri Elias Gr\u00f6nholm (1720\u20131791). H\u00e4n asui Koivistossa vaimonsa Valpuri Rekontytt\u00e4ren kanssa. Liinakankurin ammatti kertoo, ett\u00e4 L\u00e4ngelm\u00e4ell\u00e4 kasvatettiin ja k\u00e4siteltiin pellavaa jo varhain.<\/p>\n<p>Anttilan maalla sijainnut Kankuri-niminen paikka oli asuttu viel\u00e4 1900-luvulla. Paikan nimi ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus olivat siis s\u00e4ilyneet noin kahdensadan vuoden ajan.<\/p>\n<h3>Ruotusotamiehet ja kyl\u00e4n sepp\u00e4<\/h3>\n<p>Ruotsin vallan aikana kyl\u00e4n talot yll\u00e4pitiv\u00e4t yhdess\u00e4 ruotusotamiest\u00e4. Sotamies sai pienen maa-alueen viljelt\u00e4v\u00e4ksi. Sotilailla oli usein lyhyt ruotsinkielinen sukunimi, vaikka he olivat tavallisesti paikallisia suomalaisia.<\/p>\n<ul>\n<li>Erik Warg asui Ylisen maalla ja avioitui vuonna 1760 Alasen tytt\u00e4ren Annan kanssa.<\/li>\n<li>Elias Bj\u00f6rk (1755\u20131789) palveli Koiviston sotamiehen\u00e4 vuodesta 1779. H\u00e4nen leskens\u00e4 Sofia Heikintyt\u00e4r joutui muuttamaan lasten kanssa pois kyl\u00e4st\u00e4 kirkon k\u00f6yh\u00e4n\u00e4.<\/li>\n<li>Seuraavat sotamiehet olivat Antti Bj\u00f6rk (s. 1770) ja Antti Stadig (s. 1766).<\/li>\n<li>Ruotuv\u00e4ki lakkautettiin Ven\u00e4j\u00e4n vallan alussa. Entisten sotilaiden oli l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusi ty\u00f6 ja toimeentulo.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Koivistossa ty\u00f6skenteli my\u00f6s pit\u00e4j\u00e4nsepp\u00e4 Juho Yrj\u00f6npoika, joka oli Anttilan ensimm\u00e4isen em\u00e4nn\u00e4n Sofian is\u00e4. Pit\u00e4j\u00e4nsepp\u00e4 oli arvostettu k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen, jolla oli maaherran lupa harjoittaa ammattiaan.<\/p>\n<h3>Torpat<\/h3>\n<p>Torppien tarkkaa perustamisvuotta on vaikea m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Perhe saattoi asua samalla paikalla vuosia itsellisen\u00e4 ennen kuin se merkittiin kirkonkirjoihin torppariksi.<\/p>\n<ul>\n<li>Hulmiranta kuului ensin Yliselle ja siirtyi 1860-luvulla Anttilan torpaksi. Torppareina toimivat muun muassa Juho Eliaanpoika ja Emanuel Jokinen.<\/li>\n<li>Ylinen Hulmi oli Anttilan torppa jo 1850-luvulla. Siell\u00e4 asui Kuhmoisista tullut Kustaa Leiman.<\/li>\n<li>Muita Anttilan torppia olivat Hein\u00e4j\u00e4rvi, Ridankorpi, Horma ja Pehki\u00f6.<\/li>\n<li>Ridankorvessa asuivat Matti Miettinen ja my\u00f6hemmin Kustaa Syv\u00e4nen.<\/li>\n<li>Horman torppaa viljeli Oskari Horma, entiselt\u00e4 sukunimelt\u00e4\u00e4n Hellman.<\/li>\n<li>Pehki\u00f6ss\u00e4 asui Kalle Kustaa Vuorinen.<\/li>\n<li>Toivo Berggren oli ensin Anttilan vuokraviljelij\u00e4 ja my\u00f6hemmin lohkotilallinen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=&#8221;1&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_row _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_column type=&#8221;4_4&#8243; _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;][et_pb_text _builder_version=&#8221;4.27.7&#8243; global_colors_info=&#8221;{}&#8221;]<\/p>\n<h2>Rakennukset, maatalous ja m\u00f6kkivuokraus<\/h2>\n<p>Anttilan pihapiirin perusrakenne on s\u00e4ilynyt pitk\u00e4\u00e4n samanlaisena. Nykyinen p\u00e4\u00e4rakennus valmistui vuosina 1911\u20131912 Jannen is\u00e4nnyyden aikana. Pienempi asuinrakennus siirrettiin aikanaan Alasen tontilta. Kivinavetta rakennettiin 1800-luvun lopulla.<\/p>\n<p>Navetan kivet louhittiin k\u00e4sin talon l\u00e4hell\u00e4 olevasta kalliosta. My\u00f6s talli, riihi ja aitat ovat vanhoja. Niit\u00e4 on korjattu ja muutettu eri aikojen tarpeisiin.<\/p>\n<p>Vanha vilja-aitta siirrettiin rantaan laivasillan l\u00e4helle. L\u00e4hiseudun kauppiaat k\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 tavaroiden varastona. Rannassa sijaitsi my\u00f6s pieni m\u00f6kki, jossa Anna Maunus eli lesken\u00e4 vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Marjatta ja Arvo Salkolahti aloittivat m\u00f6kkien vuokrauksen jo 1940-luvun lopulla.<\/strong> M\u00f6kkivuokraus jatkui my\u00f6hemmin maatalouden sivuelinkeinona. Historiikin kirjoittamisen aikaan tilan p\u00e4\u00e4tuotantosuunnat olivat sikatalous ja viljanviljely.<\/p>\n<p>Marjatta ja Arvo osallistuivat aktiivisesti kyl\u00e4n, kunnan, seurakunnan ja osuustoimintaj\u00e4rjest\u00f6jen luottamusteht\u00e4viin. El\u00e4kep\u00e4ivin\u00e4 Arvo soitti viulua L\u00e4ngelm\u00e4en Pelimanneissa.<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>T\u00e4m\u00e4 laitos perustuu Seppo Unnaslahden vuonna 1997 laatimaan sukuselvitykseen. Kertova osuus on kirjoitettu uudelleen selke\u00e4ll\u00e4 nykykielell\u00e4: pitki\u00e4 virkkeit\u00e4 on lyhennetty ja vanhoja ilmauksia avattu. Sis\u00e4ll\u00f6n tarkoitusta ei ole muutettu.<\/p>\n<ul>\n<li>L\u00e4ngelm\u00e4en, Kuhmoisten, Sahalahden, P\u00e4lk\u00e4neen ja Virtain historiat<\/li>\n<li>L\u00e4ngelm\u00e4en, Kuhmoisten, P\u00e4lk\u00e4neen ja Virtain seurakuntien rippi- ja historiakirjat<\/li>\n<li>Jalmari Finnen, Viljo-Kustaa Kuulialan ja Tapani Aarelan laatimat sukuselvitykset<\/li>\n<li>Anttilan suvun j\u00e4senten l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t sukuselvitykset<\/li>\n<li>Kirjoittajan oma esivanhempien taulu<\/li>\n<li>Suomen maatilat II<\/li>\n<li>Salkolahden perheen haastattelut<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>Tarkkuutta vaativat sukutaulut ja perheluettelot on s\u00e4ilytetty alkuper\u00e4isin\u00e4 kuvina, eik\u00e4 niit\u00e4 julkaista t\u00e4ll\u00e4 sivulla.<\/em><\/p>\n<p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Anttilan tarina 1697\u20131997 Salkolahden m\u00f6kit sijaitsevat m\u00e4ell\u00e4, jolla sama suku on asunut yli kolmesataa vuotta. Ensimm\u00e4inen is\u00e4nt\u00e4merkint\u00e4 Koiviston Alasesta on vuodelta 1697. Anttila syntyi omaksi talokseen 1790-luvulla, ja m\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla \u2014 se on jatkunut siit\u00e4 l\u00e4htien. T\u00e4m\u00e4 on Seppo Unnaslahden vuonna 1997 Anttilan 300-vuotisjuhlaan kokoama historiikki, kirjoitettuna selke\u00e4ll\u00e4 nykykielell\u00e4. Se ei ole [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_glsr_average":0,"_glsr_ranking":0,"_glsr_reviews":0,"footnotes":""},"class_list":["post-5698","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Anttilan tarina 1697\u20131997 \u2014 suvun historiikki | Salkolahti<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Sama suku samalla m\u00e4ell\u00e4 Orivedell\u00e4 vuodesta 1697. M\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla. Lue Anttilan talon ja suvun kolmen vuosisadan tarina.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/salkolahti.com\/en\/anttilan-tarina\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Anttilan tarina 1697\u20131997 \u2014 suvun historiikki | Salkolahti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sama suku samalla m\u00e4ell\u00e4 Orivedell\u00e4 vuodesta 1697. M\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla. Lue Anttilan talon ja suvun kolmen vuosisadan tarina.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/salkolahti.com\/en\/anttilan-tarina\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Salkolahti Lomam\u00f6kit\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"15 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/anttilan-tarina\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/anttilan-tarina\\\/\",\"name\":\"Anttilan tarina 1697\u20131997 \u2014 suvun historiikki | Salkolahti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-08-11T14:02:41+00:00\",\"description\":\"Sama suku samalla m\u00e4ell\u00e4 Orivedell\u00e4 vuodesta 1697. M\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla. Lue Anttilan talon ja suvun kolmen vuosisadan tarina.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/anttilan-tarina\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/anttilan-tarina\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/anttilan-tarina\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Anttilan tarina 1697\u20131997\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/\",\"name\":\"Salkolahti Lomam\u00f6kit\",\"description\":\"M\u00f6kit ja Huvilat sinun tarpeisiin\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/#organization\",\"name\":\"Salkolahti lomam\u00f6kit\",\"url\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/05\\\/favicon.ico\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/05\\\/favicon.ico\",\"width\":32,\"height\":32,\"caption\":\"Salkolahti lomam\u00f6kit\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/salkolahti.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Anttilan tarina 1697\u20131997 \u2014 suvun historiikki | Salkolahti","description":"Sama suku samalla m\u00e4ell\u00e4 Orivedell\u00e4 vuodesta 1697. M\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla. Lue Anttilan talon ja suvun kolmen vuosisadan tarina.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/anttilan-tarina\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Anttilan tarina 1697\u20131997 \u2014 suvun historiikki | Salkolahti","og_description":"Sama suku samalla m\u00e4ell\u00e4 Orivedell\u00e4 vuodesta 1697. M\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla. Lue Anttilan talon ja suvun kolmen vuosisadan tarina.","og_url":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/anttilan-tarina\/","og_site_name":"Salkolahti Lomam\u00f6kit","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Est. reading time":"15 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/salkolahti.com\/anttilan-tarina\/","url":"https:\/\/salkolahti.com\/anttilan-tarina\/","name":"Anttilan tarina 1697\u20131997 \u2014 suvun historiikki | Salkolahti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/salkolahti.com\/#website"},"datePublished":"2026-08-11T14:02:41+00:00","description":"Sama suku samalla m\u00e4ell\u00e4 Orivedell\u00e4 vuodesta 1697. M\u00f6kkien vuokraus alkoi 1940-luvun lopulla. Lue Anttilan talon ja suvun kolmen vuosisadan tarina.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/salkolahti.com\/anttilan-tarina\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/salkolahti.com\/anttilan-tarina\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/salkolahti.com\/anttilan-tarina\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/salkolahti.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Anttilan tarina 1697\u20131997"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/salkolahti.com\/#website","url":"https:\/\/salkolahti.com\/","name":"Salkolahti Lomam\u00f6kit","description":"Cottages and Villas for your needs","publisher":{"@id":"https:\/\/salkolahti.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/salkolahti.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/salkolahti.com\/#organization","name":"Salkolahti lomam\u00f6kit","url":"https:\/\/salkolahti.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/salkolahti.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/salkolahti.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/favicon.ico","contentUrl":"https:\/\/salkolahti.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/favicon.ico","width":32,"height":32,"caption":"Salkolahti lomam\u00f6kit"},"image":{"@id":"https:\/\/salkolahti.com\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5698","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5698"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5698\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5736,"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5698\/revisions\/5736"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/salkolahti.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5698"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}